4.5.2010 12:04

Ihan liikaa kaikkee

Meillä informaatio-, tavara- ja ruokavuoren keskellä elävillä ihmisillä on muutama ongelma. Informaatio, tavarat ja ruoka. Kaikki noin pääosin ihan kivoja ja tarpeellisia asioita, mutta kun niitä pursuaa ovista ja ikkunoista, alkaa ahdistaa.

Ei ihme, että detoxin idea kiinnostaa. Detox-etuliitteellä on jo pitkään myyty tuotteita, joissa viitataan elimistön puhdistamiseen ja kuona-aineiden ja nesteiden poistoon. Nykyään detoxista puhuttaessa keskitytään enemmänkin siihen, kuinka kehoaan voi puhdistaa luopumalla muutamista kuona-aineita kasaavista ruoka-aineista ja siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon (Keho puhtaaksi MN 17/2010).

Trendi on hiipinyt Suomeen Yhdysvalloista, mutta olisi liian helppoa pitää sitä pelkästään markkinointikikkana.

Kun elämässä tuntuu olevan ihan liikaa kaikkea, moni haluaa karsia pois turhaa ja elää yksinkertaisempaa elämää. Vai mitä sanotte mediapaastoista, kulutuksen vähentämisestä, nelipäiväisistä työviikoista, hiljentymisretriiteistä, kotoiluvillityksestä ja joka mutkaan ilmestyvistä joogasaleista?

Elimistön puhdistamisen lisäksi detox-ajattelu tuntuu ulottuvan vähän jokaiselle elämän osa-alueelle.

Siitäkin alkaa näkyä merkkejä, että puhdistumisfilosofia on menossa astetta pidemmälle. Enää ei riitä kasvisruoka, täytyy olla superfoodia ja raakaravintoa. Ei riitä nelipäiväinen työviikko, täytyy pitää sapattivuosi.

Joogastakin on jo detox-versio. Helsinkiläisessä joogasali Asanassa järjestetään detox-joogaa, jossa tehdään erityisen paljon sellaisia joogaliikkeitä ja hengitysharjoituksia, jotka laittavat verenkiertoa ja aineenvaihduntaa voimakkaasti liikkeelle. Olen muuten kokeillut. En tiedä, miten paljon puhdistuin, mutta olin koko loppupäivän niin väsyneen rentoutuneessa tilassa, etten jaksanut tohottaa mitään ylimääräistä. Ehkä se oli sitten sitä detoxia.

Elina Jäntti

Tallenna ja jaa:
Jätä kommentti

Kommentit

  1. pelargoonia

    olen viimeisen puolen vuoden aikana kokenut kummaa tarvetta asketismiin, haaveilen häviäväni vuodeksi johonkin erämaamökkiin kunhan lapset on isoja, myyn tavaraa kirpputorilla ja ihmettelen kuinka olo kevenee joka kerta, kun luovun turhasta. kaupassa seison kosmetiikkahyllyn edessä ja saan tyydytystä siitä, kun en taaskaan ostanut, kun en tunne tarvitsevani. katselen näyteikkunoiden tavaroita ja tulee hyvä olo kun tajuan, etten tarvitse niitä. minulla on kaikki, tässä on kaikki, en halua omistaa enempää.